Asiantuntijablogi
Esa Halmetoja
Asiantuntijablogi
Suomessa sähkön kulutus on ollut pari vuotta laskusuunnassa. Kiinteistöjen sähkön käyttö on alentunut samaa tahtia teollisuuden ja kaupan kanssa. Muutos oli kuitenkin tilapäinen, ja kulutuksen lasku näyttää pysähtyneen. Löysät on nyt otettu pois, ja jatkossa kulutuskäyrät kipuavat väistämättä ylöspäin. Lue lisää
Vaikka älykkäitä järjestelmiä on hankittu sadoittain, varsinaisia älyrakennuksia on vielä vähän, ainakin jos kriteerinä pidetään rakennuksen kykyä mukautua käyttäjämääriin ja reagoida käyttäjän toimintaan. Moni rakennus on kuitenkin älykkäämpi kuin ensi silmäyksellä voisi luulla, sillä älykkyyttä kun on kahdenlaista: näkyvien älyratkaisujen lisäksi on paljon teknistä älykkyyttä, joka piilee rakennuksen konepellin alla. Lue lisää
Jokainen sähkösuunnittelun parissa työskentelevä on varmasti pannut merkille, että suunnitelmien sisältövaatimukset ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Kaukana takana ovat ne päivät, kun suunnitelman tarkoitus oli pelkästään laskea urakka ja sähköistää rakennus. Muutoksen takana on tavoite hyödyntää suunnitelmia rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana. Lue lisää
SRI eli rakennuksen älyindikaattori tekee tuloaan meillekin. Suomi on yksi kuudesta EU-maasta, joissa sen käyttöä parhaillaan testataan. Oma arvaukseni on, että Suomi tulee ottamaan älyindikaattorin käyttöön ensimmäisten joukossa. On hyvinkin mahdollista, että se tulee pakolliseksi uudehkoissa toimisto- ja liikerakennuksissa. Sen tuloon kannattaa siis jo nyt varautua. Lue lisää
Tekoäly on nykyajan mielenkiintoisin teknologia. Aiheeseen perehtyneet uskovat sen pian mahdollistavan mullistavia teknologisia ja tieteellisiä saavutuksia. Huikeimmissa visioissa tekoäly tulee olemaan ihmistä älykkäämpi ja tehokkaampi miltei kaikilla elämän osa-alueilla. Vaikka tekoäly jyrää jo monilla aloilla, sen hyödyntäminen rakennusten suunnittelussa on vasta alussa. Lue lisää
Sähkön riittävyys ja hinta ovat viime kuukausina olleet kahvitaukojen kuumin puheenaihe. Talvi on kuitenkin sujunut hyvin ja sähköä on riittänyt kaikille. Joulukuussa saatiin esimaksua siitä mitä voi tapahtua, kun sähkön kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Pörssihinnat nousivat pilviin, myyntiyhtiöitä kaatui, halpoja sopimuksia irtisanottiin ja maan hallitus päätti tukea hintaloukkuun ajautuneita kansalaisia. Lue lisää
Olipa kerran rakennushanke, jossa kaikki sujui kuin Strömsössä ikään: ensin suunnittelijat loivat digitaalisen kaksosen ja sitten urakoitsijat rakensivat sen mukaisen talon. Eri työvaiheissa tapahtuneet muutokset päivitettiin tietomalleihin rakentamisen aikana. Lopussa rakennuttajalle luovutettiin sekä fyysinen rakennus että sitä vastaava digitaalinen kopio. Kaikki olivat tyytyväisiä ja vastaanottotarkastuksessa samppanjalasit kilisivät. Lue lisää
Kesä kallistuu kohti syksyä ja päivät lyhenevät. Valon tarve lisääntyy sisätiloissa ja ulkovalot alkavat syttyä. Iltalenkillä näkee monien omakotitalojen pihoilla silmiinpistävän komeita ulkovalaistuksia. Toisinaan vaikuttaa siltä että valaistussuunnittelun lähtökohta on ollut ”enemmän kuin naapurilla”. Sama ilmiö toistuu myös monissa asuinkerrostaloissa sekä liike- ja julkisissa rakennuksissa. Lue lisää
Moni meistä havahtui helmikuussa erilaiseen todellisuuteen. Olimme tottuneet ajattelemaan, että sapeleita kalistellaan vain jossain kaukana täältä. Harva osasi odottaa, että panssarivaunut oikeasti vyöryisivät jonkun eurooppalaisen valtion alueelle kylvämään tuhoa ja kuolemaa. Kun näin nyt kuitenkin on käynyt, joudumme myös täällä Suomessa miettimään sitä, mikä on meidän rakennetun ympärist&aouml;mme sietokyky. Meidän sähkömiesten pitää pohtia, toimivatko sähköjärjestelmät myös kriisitilanteissa. Lue lisää
Vuosi on jälleen vaihtunut. Vaikka uudenvuoden tinat jäivätkin valamatta, aion tehdä pienen kurkistuksen tulevaisuuteen. Ennustaminen on tunnetusti kovin epäkiitollinen taiteenlaji. Kannattaa silti yrittää, sillä tulevaisuuden pohtiminen auttaa suuntaamaan voimavaroja fiksummin. Myös tämä vanha viisaus on yhä voimassa: paras tapa valmistautua ja sopeutua tulevaisuuteen on luoda se itse. Lue lisää
Syksy on tullut. Sen huomaa siitä että media on alkanut rummuttaa sähkön loppuvan Suomesta. Näinhän meitä on ohjattu ajattelemaan jo ainakin 20 vuoden ajan. Tällä kertaa viesti on mennyt perille ainakin elinkeinoministerille, joka on käynnistänyt asiasta virallisen selvityksen. Voimme kuitenkin nukkua yömme rauhassa. Sähkö ei tule loppumaan ensi talvenakaan, ellei sitten pohjoismaisissa siirtoyhteyksissä tapahdu jotakin mullistavaa. Lue lisää
Jokainen meistä on nähnyt salaman välähtävän taivaalla. Ukkosen jyristessä katse kääntyy ylös, vaikka salama on silloin jo historiaa. Salamointi aiheuttaa usein sähkölaitteiden rikkoutumisia varsinkin maaseudulla, jossa jakeluverkon suojaus on haasteellisempi toteuttaa. Suurimmassa vaarassa ovat runsaasti elektroniikkaa sisältävät laitteet, mutta usein hajoaa muutakin. Töpselit kannattaa edelleen vetää irti kun ukonilma nousee päälle. Lue lisää
Rakennusalan Yleisten tietomallivaatimusten eli tutummin YTV 2012 uudistaminen näyttää vihdoin saavan ilmaa siipiensä alle. Julkisen vetoomuksen YTV 2020 projektin käynnistämisen puolesta allekirjoitti satakunta yritystä. Niiden joukossa on suunnittelutoimistojen ja rakentajien ohella myös kiinteistönomistajia, kuten kaupunkeja ja kuntayhtymiä. Lue lisää
Suomen teillä huristelee jo noin 40 000 sähköautoa. Niiden määrä on tuplaantunut vuosittain eikä kasvulle näy loppua. Päinvastoin, tänä vuonna jo noin joka kolmas uusi auto on ollut täyssähkö- tai hybridiauto. Myös käytettyjen sähköautojen kauppa käy. Juhannukseen mennessä maahan tuotiin käytettynä noin 3 600 hybridiä ja 320 täyssähköautoa. Lue lisää
Valaistusalalla puhutaan paljon valon vaikutuksesta työn tuottavuuteen. Moni valaisinkauppias toistaa edelleen vanhaa väittämää, jonka mukaan valon määrän kolminkertaistaminen nostaa työtehoa jopa 9 prosenttia. Teollisuudessa väittämälle voi löytyä perusteita, ainakin jos työpiste on lähtätilanteessa alivalaistu, mutta toimistovalaistuksessa väite on silkkaa legendaa. Lue lisää
Koronakriisi muutti maailman kertaheitolla perin erilaiseksi kuin mihin olimme tottuneet. Moni sähkösuunnittelija on vaihtanut tutun toimistoympäristön kotikonttoriin. Joillekin työpaikan ulkopuolella tehtävä työ on tuttua jo vanhastaan, mutta luulen että moni myös kokeilee sitä nyt ensimmäistä kertaa. Talotekniikka-alalla on etulyöntiasema moneen muuhun nähden, sillä suunnittelijat ovat hyödyntäneet etäyhteyksiä jo vuosikymmeniä. Lue lisää
Sähköurakointi on yksi kireimmin kilpailtuja toimialoja Suomessa. Kaikki tietävät, että esimerkiksi putkimiehet osaavat tehdä katetta sähkömiehiä paremmin. Ennen vanhaan oli tapana sanoa, että sähköurakan saa se joka laskee eniten väärin. Tässä saattaa toisinaan piillä totuuden siemen. Yleinen tapa ottaa urakka kotiin on myös niin sanottu etunoja eli urakka tarjotaan nollakatteella siinä toivossa, että tappio saadaan myöhemmin paikattua lisätöillä. Lue lisää
2019
Langattomien olosuhdesensorien hinnat ovat laskeneet viime vuodet kuin lehmän häntä. Parantunut tarkkuus ja luotettavuus sekä vuosikausia kestävät paristot ovat tehneet niistä vakavasti otettavan kilpailijan langallisille antureille. Langattomia sensoreita on myös integroitu valaisimiin ja ilmanvaihdon pääte-elimiin. Kiinteistö- ja rakennusala kuitenkin suhtautuu niihin edelleen nihkeästi, vaikka langaton automaatiojärjestelmä tulisi monissa tapauksissa kaapeloitua halvemmaksi. Lue lisää
Keinovalon historia on lähes yhtä pitkä kuin koko ihmiskunnan historia. Kun kivikauden ihminen oppi tekemään tulta, hänestä tuli ensimmäinen keinovalaistuksen käyttäjä. Tulisijan hohde loi samalla lämpöä ja turvallisuutta. Ajan kanssa ihminen oppi valikoimaan luonnosta pihkaisia puita, jotka antoivat enemmän valoa. Ensimmäinen kannettava valaisin oli puukeppi, jonka päähän kerätty pihkaköntti tuikattiin tuleen. Lue lisää
Viime aikoina olen kuullut useita puheenvuoroja ja lukenut blogikirjoituksia, joissa on tomerasti vaadittu kiinteistöihin älykkäämpiä rakennusautomaatiojärjestelmiä. Rakennusautomaatiota pidetään rakennuksen aivoina: mitä fiksummat aivot, sitä älykkäämpi rakennus. Ajatus kuulostaa äkkiseltään loogiselta, mutta siinä on ainakin yksi paha valuvika. Lue lisää
Mitä ovat rakennuksen tietomallit? Missä niitä säilytetään ja mihin niitä käytetään? Voiko tietomallilla esittää olosuhteita? Ovatko huoltokirja ja tietomalli sama asia? Nämä kysymykset on poimittu todellisesta elämästä tietomallikuplan ulkopuolelta. Lue lisää
Eräs haastattelija kysyi minulta äskettäin, paljonko Senaatilla on älykkäitä rakennuksia. Jouduin
vastaamaan, että se riippuu määritelmästä. Niitä taas on kymmeniä erilaisia. Toiset keskittyvät teknisten
ratkaisujen määrittelemiseen, kun taas jotkut luettelevat kaiken kuviteltavissa olevan hyvän. Lue lisää
2018
Sähkösuunnittelu koki 80-luvulla suuren murroksen, kun käsin piirtämisestä siirryttiin tietokoneavusteiseen CAD-suunnitteluun. Muistan hyvin ne vuodet, kun transparentit ja muovit alkoivat kadota piirustuslaudoilta ja ravistettavat tussit saivat rauhassa kuivua telineeseensä. Elämme parhaillaan seuraavan suuren muutoksen keskellä. CAD-suunnittelu joutuu vähitellen väistymään tietomallipohjaisen suunnittelun tieltä. Käynnissä oleva murros on vieläkin suurempi kuin piirtämisen muuttuminen tietokoneavusteiseksi aikanaan oli. Lue lisää
Valaistuksen vaikutus toimistotyön tuottavuuteen tunnetaan hyvin. Näin ainakin voisi päätellä siitä, kuinka paljon asiaa on tutkittu. Paras tuottavuus on saatu aikaan mukauttamalla valaistus ihmisen luonnolliseen vuorokausirytmiin. Valaistuksen tulisi myötäillä ihmisen luonnollista valon tarvetta. Valaistus suunnitellaan turhan usein rakennuksen ehdoilla. Valon varsinainen tarvitsija eli tilankäyttäjä tuppaa unohtumaan. Lue lisää
Kiinteistöala on alkanut kysellä älykkäämpien rakennusten perään. Myös sähkö- ja automaatiosuunnittelijoilta odotetaan aiempaa älykkäämpiä suunnitelmia. Joku neropatti on todennut, että älykkään suunnittelun vastakohta on älytön suunnittelu. Valitettavasti sellaiseenkin törmää silloin tällöin. älykäs rakennus ei synny sattumalta. Lue lisää
Kevät tuo mukanaan runsain mitoin siivekkäitä paluumuuttajia. Iloinen sirkutus täyttää puistot ja pihat, ja linnunpöntöille syntyy luontaista kysyntää. Muuttolintujen joukkoon liittyy tänä keväänä yksi vähän erikoisempi ilmestys. Senaatin käyttäjäsähköprojekti nousee nimittäin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kuin Feenix-lintu tuhkasta ja liittyy sirkuttajien värikkääseen joukkoon. Lue lisää
Onko sitä kipinää, kyseli Kummeli-mies Heikki Hela parin vuosikymmenen takaisessa menestysiskelmässään. Onhan sitä. Ainakin jos käytät tekokuituisia vaatteita ja autosi istuinpäälliset ovat sopivaa materiaalia. Lue lisää
Valaistuksen vaikutusta toimistotyön tuottavuuteen on tutkittu runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin. Perinteisen ajattelun mukaan valoa saa mieluummin olla liikaa kuin liian vähän. Siksi valaistusvoimakkuus usein mitoitetaan niin ylös, että se varmasti täyttää Työtehoseuran vaatimukset vielä vuosien jälkeenkin. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että työympäristön valomäärän nostaminen yli riittävän tason ei paranna työn tuottavuutta. Lue lisää
Kansalaisten ympäristötietoisuutta on myös tullut tavaksi herätellä erilaisilla teemapäivillä ja -viikoilla. Aktiiviselle osallistujalle löytyy lähi- ja kasvisruokapäivää, energiansäästöviikkoa, porrasviikkoa, pyörällä töihin -viikkoa ja ties mitä muuta. Yksi tuoreimmista tulokkaista kansalaisten ympäristötietoisuuden herättelyssä on jouluinen kinkkurasvakeräys. Kinkun paistamisesta syntyneen rasvan voi kiikuttaa vaikkapa käytetyssä maitopurkissa keräyspisteisiin, jotka ovat avoinna viikon verran joulun molemmin puolin. Kinkkurasvasta tehdään biodieseliä, joka sopii tavallisten dieselautojen tankkeihin. Lue lisää
Tietomallinnus on jo arkipäivää suomalaisessa rakentamisessa. Rakennusteollisuus on käyttänyt tietomalleja suunnittelun ja rakentamisen tukena parikymmentä vuotta ja homma niin sanotusti osataan. Käytännön toiminnassa suurin osaamisvaje on tilaajaorganisaatioissa. Tämä johtaa toisinaan ongelmiin työmaalla: jos tilaaja ei ole tietomallia tilatessaan tiennyt mitä tilaa, ei työmaakaan saa siitä sitä mitä tarvitsee. Lue lisää
Viime kuukausina myös kiinteistöalalla on alkanut pöhistä. En nyt tarkoita laman taittumisen myötä kasvanutta toimitilojen kysyntää tai vilkastunutta rakentamista, vaan jotakin ihan muuta. Myös omaa sydäntäni lähellä olevalla talotekniikka-alalla on havaittavissa poikkeavaa liikehdintää. Lue lisää
Nykyään informaatiota ja digitaalista tietoa on tarjolla yllin kyllin. Digitalisaation virta on tempaissut mukaansa myös jähmeänä pidetyn kiinteistö- ja rakennusalan, joka on vuosikymmeniä jököttänyt paikallaan jykevien betonijalkojensa varassa. Ala on alkanut hyödyntää digitalisaatiota uudella otteella. Lue lisää
Virtuaaliset Internetkäyttöliittymät ovat vauhdilla tulossa rakennuksiin. Digitalisaatiogurujen puheissa esiintyvä termi ”digitaalinen kaksonen” tarkoittaa suunnilleen samaa asiaa. Kiinteistön käyttöliittymän tarkoitus ei suinkaan ole houkutella ihmisiä käyttämään työaikaa tarpeettomaan Internet-selailuun. Takavuosien mantra pitää edelleen paikkansa: mitä paremmin tilat toimivat, sitä vähemmän tilankäyttäjän tarvitsee kiinnittää niihin huomiota. Sama koskee palvelupyyntöjen tekemistä: mitä vähemmän niitä tarvitsee tehdä, sen parempi. Lue lisää
Julkisessa keskustelussa energiansäästön puolestapuhuja saa usein käteensä huonot kortit. Kun jossakin rakennuksessa havaitaan sisäilmaan liittyviä ongelmia, miltei poikkeuksetta leimakirves kalahtaa ensimmäisenä energiansäästöön. Kansan mielissä sisäilmaongelman syy on useimmiten siinä että lämpötilaa pidetään liian alhaalla tai ilmanvaihtoa liian pienellä, tai sitä sammutellaan yöksi ja viikonlopuksi. Henkilökohtaisesti olen hieman harmissani tämän luulon yleisyydestä, sillä oikein toteutettuina energiansäästötoimet eivät heikennä sisäilman laatua. Lue lisää
Jokainen rakennus- tai kiinteistöalalla toimiva on kuullut rakennuksen tietomallista eli BIMstä. Lyhenne tulee sanoista Building Information Model. Monelle alan ulkopuoliselle termi on täyttä hebreaa. Hämmennystä lisää se että sanaa tietomalli käytetään myös muissa yhteyksissä kuvaamaan tiedon käsittelymuotoja. Koetan tässä kirjoituksessa kuvata mistä BIMssä oikein on kysymys, ja mihin sitä voidaan käyttää. Lue lisää
Kellot on taas käännetty kesäaikaan. Omasta puolestani mokoma viisareiden pyörittely saisi jo jäädä historiaan. Kelloajan merkitys on vaihdellut aikakausittain. Mietitäänpä hetki mitä se merkitsi isovanhemmillemme. Esimerkiksi vuonna 1881 syntynyt isoisäni oli varmasti ylpeä Zenith-taskunauriistaan, mutta tosiasiassa sen käyntitarkkuus ei ollut läheskään nykyaikaisen rannekellon luokkaa. Ei sillä toisaalta ollut väliäkään. Lue lisää
Digitalisaatio tunkeutuu jokaisen suomalaisen elämään ovista ja ikkunoista. Veroilmoituksen teko netissä ja sähköiset reseptit ovat suurimmalle osalle jo arkipäivää, pankkiasioinnista nyt puhumattakaan. Raha on ollut pelkkiä numeroita jo vuosikymmeniä. Tili ei enää tunnu palkkapussin painona poplarin povitaskussa, vaan näkyy ainoastaan verkkopankin sivuilla omia aikojaan pienentyvinä numeroina. Lue lisää
”äiti hoi, kuulehan – eiköhän ostettaisi lamppua meillekin? – Mitä lamppua? – No, etkö sinä tiedä että kirkonkylän kauppamies on Pietarista tuonut semmoisia lamppuja, joista yksi näyttää enemmän kuin kymmenen pärettä. Jo ovat pappilaankin semmoisen ostaneet.” Joku jo varmasti tunnisti kertomuksen, josta edellä oleva lainaus on peräisin. Juhani Ahon kirjoittaman tarinan keskiössä oli moderni valaisin, öljylamppu. Lue lisää
Ensi talvena sähkö loppuu taas Suomesta. Näin meidän ainakin halutaan ajattelevan. Jos mediaa on uskominen, katastrofi on ollut aivan oven takana jo monena talvena peräkkäin. Todellisuudessa sähkö ei ole ollut lähelläkään loppumista. Esimerkiksi viime talvena tapahtunut Loviisan ydinvoimalaitoksen äkillinen tipahtaminen valtakunnanverkosta aiheutti sen, että Suomessa jouduttiin muutamien tuntien ajan tuottamaan lisäsähköä kaasukäyttöisillä varavoimalaitoksilla. Varavoiman kapasiteetista oli kuitenkin käytössä vain murto-osa. Lue lisää
Pääkonttorilla aiotaan kuulemma testata automaattista siivousrobottia. Kyseinen robotti on kaukana kotisiivoukseen tarkoitetusta automaattisesta pölynimurista. Laite muun muassa painaa noin 400 kiloa. Henkilöturvallisuuden varmistamiseksi sitä aiotaan käyttää pelkästään työajan ulkopuolella. Mielenkiintoinen kokeilu monessakin mielessä Toivottavasti kukaan iltatyöläinen tai aamuvirkku kollega ei saa sydänhalvausta, kun Tähtien Sodan R2-D2 huristelee harja pystyssä vastaan pimeällä käytävällä. Tai menetä pudottamaansa avainnippua robotin ahnaaseen kitaan. Lue lisää
Vattenfallin muutaman vuoden takaisen kyselytutkimuksen mukaan suurimmassa osassa kotitalouksista viihdelaitteet kuluttavat sähköä ympäri vuorokauden. Vastaajista 79 prosenttia ilmoitti pitävänsä teeveen koko ajan standby -tilassa. Vastaavasti 61 prosentissa digibokseista on valmiustila jatkuvasti päällä. Tulos ei sinänsä yllätä. Harva viitsii ottaa töpseliä irti edes pidemmän poissaolon ajaksi. Lue lisää
Huoltoasemaketju St1:n perustaja ja johtaja Mika Anttonen on fiksu mies. Ei hän muuten olisi onnistunut profiloitumaan yhtenä uusiutuvan energian äänekkäimmistä kannattajista samaan aikaan, kun on käärinyt kokoon miljardiomaisuuden myymällä fossiilisia polttoaineita. Toisaalta hän on sijoittanut öljytulojaan uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen, mikä on varsin harvinaista hänen asemassaan olevalta henkilöltä. Hyvät teot eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Anttosen eurojen hiilijalanjälki on mustaakin mustempi. Lue lisää
Kevättalven aikana pääsin kurkistamaan esineiden internetin maailmaan tutkimusprojektin kautta. Termi esineiden - tai asioiden - internet (IoT) on monelle tuttu, mutta varmasti on myös paljon niitä, jotka eivät ole kuulleet koko härpäkkeestä. Viimeistään nyt on aika Matti Myöhäsenkin havahtua ja ottaa selvää, mistä oikein on kysymys. Yksinkertaistettuna kyse on tutun internetin laajentamisesta älykkäisiin laitteisiin ja koneisiin. Lue lisää
Viime päivinä ja viikkoina on taas vaihteeksi kohistu sähkön hinnasta. Tarinan pahis on verkkoyhtiö Caruna, joka meni käyttämään monopoliasemaansa hyväksi ja nostamaan reippaasti sähkön siirtohintoja. Aika näyttää, oliko se Carunalta hyvä vai huono siirto. Ainakin kuluttaja-asiamies on puuttunut asiaan. Myös suurimpia asiakkaita on vaadittu reagoimaan ja laatimaan ryhmävalitus tai ryhmäkanne korotusten perumiseksi. Lue lisää
On taas se aika vuodesta, kun päivä alkaa pidentyä. Vanhan sananparren mukaan päivä on jouluna jo kukonaskeleen verran pidempi, tapaninpäivänä tamman laukan ja niin edelleen. Kevät tulee yhtä varmasti kuin ennenkin, vaikka kunnollista talvea ei kaikkialla Suomessa ole vielä edes nähty. Jospa ne pakkaset ehtivät eteläänkin ennen hiihtolomia. Tämä on ainakin monen pääkaupunkiseudulla asuvan toive. Lue lisää
Moni meistä on jo ehtinyt tutustua start-stop automatiikalla varustettuihin autoihin. Itse huomasin asian ensimmäisen kerran muutamia vuosia sitten istuessani taksin takapenkillä Mannerheimintien ruuhkassa. Uusi, hieno Mersu sammui vähän väliä hitaasti matelevassa autojonossa. Kyseessä ei siis voinut olla vika vaan ominaisuus. Kuljettaja kertoi auliisti, että moottori sammui automaattisesti polttoaineen säästämiseksi aina kun auto pysähtyi. Aloin saman tien laskea päässäni uudelleenkäynnistyksen kuluttamaa sähköä. Säästyikö energiaa todella, vai oliko kyseessä vain autotehtaiden keksimä myyntikikka? Lue lisää
Näin lomakauden jälkeen on tapana kysyä työkavereilta ja tutuilta, miten kesä on mennyt. Tavallisin vastaus tänä kesänä taitaa olla että aika on kulunut sadetta pidellessä. Tätäkin kirjoitettaessa kuuluu ulkoa sateen ropina ja sadepisarat loihtivat renkaita pihalla oleviin lätäköihin. Oma kesäni on ollut ikimuistoinen monestakin syystä. Joukkoon on mahtunut niin mukavia kuin ikäviäkin yllätyksiä, tavoitteiden toteutumista, pettymyksiä ja läheltä piti-tilanteita. Mutta niistähän se ihmiselämän rikkaus muodostuu. On hienoa olla elossa ja olemassa. Lue lisää
Palasin muutamia päiviä sitten Pohjois-Italiaan suuntautuneelta lomalta. Lomakohteen valintaa ei tarvinnut harmitella. Väentungoksesta ja tukahduttavasta helteestä ei olut tietoakaan. Vuoriston raikas ilma ja miltei ääretön tilan tunne olivat kokemuksia, joiden avulla jaksaa taas punnertaa töitä. Arvaapa muuten montako tuulimyllyä näimme Italian tuulisilla kukkuloilla ja vuorilla? Ei sitten ensimmäistäkään. Sen sijaan miltei jokaisen talon katolla komeilivat joko vettä lämmittävät aurinkokeräimet tai sähköä tuottavat paneelit, useimmiten molemmat. Lue lisää
Eduskuntavaalit ovat mukavasti sähköistäneet energiakeskustelua. Melkein jokainen poliitikko ja sellaiseksi haluava on halunnut ja myös päässyt sanomaan oman mielipiteensä asiasta. Olen seurannut kannanottoja toisaalta huvittuneena ja toisaalta huolestuneena. Yksi uskoo ydinvoimaan ja toinen luottaa risuihin. Kolmas taas vannoo tuuli- ja aurinkoenergian nimiin. Siitä kaikki ovat suorastaan liikuttavan yksimielisiä, että tulevaisuudessa energiatalous työllistää valtavan määrän suomalaisia. Kovimpien työllisyyslukujen antamisessa kilpaillaan kuin hiekkalaatikolla. Lue lisää
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Suomen Washingtonin suurlähetystön saamasta Green Building energiatehokkuuspalkinnosta. Palkinto oli platinatasoa eli korkein mahdollinen. Uutisen mukaan onnistumisen takana oli kiinteistön isännöitsijä, virastomestari Markku Nieminen. Toivottakaamme Markulle onnea erinomaisesta suorituksesta. Vaatimaton mies on kiitoksensa ansainnut. Lue lisää
Suomessa eletään vuoden pimeintä aikaa. Ylä-Lapissa Aurinko on laskenut joulukuun alussa ja nousee seuraavan kerran vasta tammikuussa. Siellä se kuitenkin on, omalla paikallaan, vaikka sitä ei juuri täällä pohjoisella pallonpuoliskolla nähdäkään. Maa on lähinnä Aurinkoa tammikuun alussa, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on kylmintä, ja kauimpana heinäkuun alussa, jolloin täällä on lämpimin vuodenaika. Lue lisää
Moni varmasti tuntee tarinan miehestä, joka oli alkanut epäillä, ettei jääkaapin valo sammukaan kun ovi suljetaan. Huolestunut mies yritti turhaan selvittää asiaa monin eri tavoin. Tarinan mukaan hän menetti ensin yöunensa ja lopulta myös järkensä. Huoleen oli tietysti perusteltu syy. Tarpeettomastipalava valo kuluttaa sähköä. Lisäksi se lämmittää kaappia. Tämä taas jatkaa kompressorin käyntiaikaa, joka nostaa sähkönkulutusta entisestään. Lue lisää
EU on ottanut tehtäväkseen kaitsia kansalaisiaan mitä erilaisimmilla säännöillä ja rajoituksilla. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta hetkittäin tavallisesta kansalaisesta tuntuu että metsä on kadonnut näkyvistä puiden taakse. Hiljattain julkaistiin uudet pölynimureita koskevat energiatehokkuusvaatimukset. Luit aivan oikein, pölynimureita. Lue lisää
Ennen vanhaan osattiin rakentaa puutaloja. Suomessa on jopa kolmesataa vuotta vanhoja hirsitaloja, jotka ovat edelleen käyttökelpoisia ja terveitä. Mutta osataanko niitä korjata? Fakta on, että monia hyviä taloja on pilattu lopullisesti energiakorjausten nimissä. Lue lisää
Viime viikot ovat olleet Suomessa lähes arktisen kylmiä. Kesäkuun säät ovat muistuttaneet enemmän Siperian kuin Suomen säätä. Viidentoista asteen ylitys on ollut jäänyt monin paikoin haaveeksi. Nytkin mittari näyttää keskellä päivää vain +12, vaikka taivas on lähes pilvetön. Monet säähän pettyneet ovatkin matkustaneet lämmittelemään Euroopan auringon alle. Lue lisää
Suomi on siirtynyt teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Silti moni uskoo yhä savupiippujen mahtiin. Tehtaiden ja voimalaitosten piiput tuovat toimeentuloa ja turvallisuutta. Valitettavasti ne tuottavat samalla suurimman osan ympäristöä kuormittavista päästöistä. Usein kuulee sanottavan, että päästöjen voimakas rajoittaminen laittaisi Suomen talouden polvilleen. Lue lisää
Kevätaurinko lämmittää jo niin mieltä kuin luontoakin. Puhutaan silti vielä hetki lampuista. Suurin osa meistä on jo pyöritellyt hehkulamppujen tilalle energiansäästö- tai LED-lamput. Niitäkin on, jotka viivyttelevät lamppujen vaihdon kanssa. Hehkulamppuja jopa hamstrattiin silloin, kun niitä vielä sai kaupoista. Ei olisi kannattanut. Hehkulampun energiankulutus on monikymmenkertainen esimerkiksi LED-lamppuun verrattuna. Lue lisää
Tietokone on melko uusi tulokas suomalaisella työpaikalla. Neljännesvuosisata sitten hyvin harva meistä, jotka olimme silloin työelämässä, teki töitä tietokoneella. Puhumattakaan että sitä olisi liitetty mihinkään tietoverkkoon. Teknologia on edistynyt huimin harppauksin. Ehkä juuri sen takia tietokoneisiin liittyy useita myyttejä ja uskomuksia. Jotkut niistä nostavat tietokoneiden käyttökustannuksia. Yksi yleisimmistä on koneiden sammutuskielto. Lue lisää
Näin talven kynnyksellä on sopivaa puhua hieman asuntojen lämmittämisestä. Vajaa puolet suomalaisista pientaloista (43 %) lämpiää sähköllä. Sähkölämmityksen osuus on pysynyt korkealla myös uusissa taloissa. Eikä ihme, onhan sähkölämmitys huoleton lämmitysmuoto. Lämmitysjärjestelmä on edullinen hankkia ja korjata. Mitalin kääntöpuolella on kallis energia. Hetkinen – sanoinko kallis? Lasketaanpa hieman, ennen kuin puhun lisää läpiä päähäni. Lue lisää
Elämme parhaillaan pimeintä vuodenaikaa. Aamulla töihin lähtiessä on lähes pimeää, samoin kotiin palatessa. Katujen ja maanteiden musta asfaltti imee autojen valot näkymättömiin. Lumi, joka jo kertaalleen peitti maan valkoisella vaipallaan, katosi syyssateiden myötä. Saa nähdä, kuinka pitkään pysyvää lumipeitettä joudutaan odottelemaan. Moni puhuu kaamosväsymyksestä ja kaamosmasennuksesta, vaikkei Suomessa todellista kaamosta edes ole, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Lue lisää
Ajatus kansalaisen oikeudesta omaan energiankulutustietoon on hieno. Sen pitäisi motivoida ihmisiä energian järkevään käyttöön ja energiankulutuksen optimointiin. Internet-palvelun avulla voi nähdä, milloin kulutus on huipussaan, tai onko talossa tarpeetonta pohjakuormaa. Kulutusta voi ohjata ja tasata omin toimenpitein. Jotta tuntitasoisesta seurannasta saisi kaiken hyödyn irti, tulisi myös laskutuksen perustua tunneittain vaihtuvaan hintaan. Lue lisää
Inarinjärven luoteiskulmalla sijaitsevan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen uusi asuntola on vastaanottanut ensimmäiset asukkaansa. Kuukausi sitten siellä otettiin käyttöön kolmenkymmenen kilowatin aurinkosähkövoimala. Laitteisto on lajissaan Euroopan suurin napapiirin pohjoispuolella. Suomen sisäisessä vertailussa se sijoittuu kevyesti kymmenen suurimman joukkoon. Lue lisää
Minulta kysyttiin, olenko ydinvoiman vastustaja. Vastaus vaatii pienen pohdiskelun. Ydinvoima on kieltämättä hyvin edullista energiaa. Ydinpolttoaine on käsittämättömän halpaa, kun hankintakustannuksia verrataan sen sisältämään energiaan. Uraanisauvat ovat pienikokoisia, ja niitä on helppo varastoida pitkiksi ajoiksi. Ydinenergia korvaa sähköntuotannossa hiilivoimaloita, ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä. Suomessa voimalat ovat – kuulemma – huipputurvallisia, ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on saatu jollakin tapaa ratkaistua. Kaikki hyvin siis. Vai onko sittenkään? Lue lisää
Sain hiljattain luettavakseni Aalto-yliopiston tekemän tutkimuksen, joka käsitteli valojen sammuttamista sähkön säästön takia. Tutkimuksella haluttiin selvittää, kattaako energiansäästö lampun käyttöiän lyhenemisestä aiheutuvat kustannukset. Vastaus oli yksiselitteisesti kyllä. Lamput kestävät tuhansia sytytysja sammutuskertoja. Tutkimuksen mukaan valot kannattaa sammuttaa jo muutaman minuutin tauon ajaksi. Lue lisää
Sähkön pientuotanto heiluttelee sähköpörssiä Keski-Euroopassa. Energiantuottajilla on perhosia vatsassaan varsinkin Saksassa, jossa sähkön hinta viime kesänä kävi välillä nollassa. Syynä oli aurinko- ja tuulienergian pientuotannon raju kasvu. Aurinkoisina ja tuulisina päivinä sähköä tuotettiin liikaa. Ylimääräistä sähköä toimitettiin mm. Tanskaan, joka pysäytti osan tuulivoimaloistaan ja otti ilmaisen sähkön kiitollisena vastaan. Lue lisää
Otsikon aforismin lanseerasi muistaakseni joku lauluntekijä parikymmentä vuotta sitten. Aurinko on paistanut viime päivinä mukavasti, mutta onhan sadettakin saatu. Lunta on tullut riittämiin, toivottavasti ei kenellekään ihan tupaan saakka. Yöt ovat olleet hyytävän kylmiä. Talven pakkasennätyskin meni rikki vasta pari päivää sitten, vaikka maaliskuu on jo puolivälissä. Vuosi sitten tähän aikaan paistateltiin plussan puolella lähes koko maassa. Lue lisää
”Maailman pelottavin fakta Kiinasta – mitä väliä suomalaisten teoilla on?” Mm. näillä sanoilla Iltalehti referoi hiljattain Timen uutista, jonka mukaan Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat miltei saavuttaneet koko maailman päästöjen tason. Toisin sanoen Kiina tuottaa tällä hetkellä melkein puolet koko maailman päästöistä. Lue lisää
Hallituksen oli määrä päivittää ilmasto- ja energiastrategiansa ennen joulua. Strategiassa otetaan kantaa mm. sähkönkulutusennusteisiin. Mitään ei kuitenkaan ole kuulunut. TEM vaikenee kuin muuri. Strategian valmistelu jatkuu vähintään yhtä salaisena kuin Kreikan avustuspaketin valmistelu. Vaihtoehtoja on kaksi. TEM joko tietää vaan ei kerro, tai sitten ei kerro koska ei tiedä. Voisin laittaa muutaman euron likoon jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta. Lue lisää
Parikymmentä vuotta sitten eräs sähköalan markkinointiyhtiö mainosti sähkölämmitystä otsikon sanoin. Nyt tuo mainoslause lähinnä hymyilyttää. Useimmat suomalaiset tietävät, ettei sähkö synny itsestään, vaan prosessissa joka vaatii ulkopuolista energiaa. Lue lisää